Käytiin pikkumatruusin kanssa rannassa sorsia ruokkimassa. Tänään paikalle taapersi myös mitä suloisin sorsavauva. Siitä ei kuitenkaan nyt tämän enempää. Päätettiin kävelylenkkimme tuohon lähikauppaan ja tämän kokemuksen innoittamana tässä nyt naputellaan sanoja ruudulle.
Oli kesähessu löytänyt tiensä kassalle. Kovasti nuori mies. Meidän edellämme jonossa kumarassa kulkeva herra keppinsä kanssa, iäkäs mukava papparainen. Kesähessu hänelle, "Moro". Herra vastaa "Päivää". "Tarvitsisin viisi ykkösluokan merkkiä". Hessu: Hä? Herra: "Postimerkkejä viisi kappaletta, kiitos". Hessu ei sano mitään ja alkaa kaivaa laatikoita. Antaa sitten herralle viisi sinistä k-kaupan finlayson keräilytarraa.
JEP JEP, tuumailen...
Herra laittaa ne kukkaroonsa ja tarjoaa hessulle jo valmiiksi laskemansa rahat. Hessu ottaa kolikot ja sanoo, että tämän verran ko ne maksaa? Herra toteaa, että ainakin aikaisemmin ovat tuon verran maksaneet. Hessu tyytyy tähän ja kippaa kolikot kassaan...
En sitten voinut olla puuttumatta. Pyysin herraa odottamaan hieman ja sanoin, että kassa taisi nyt vahingossa antaa Teille vääriä merkkejä. "Niinkö?" Kerroin sitten hessulle, mitä merkkejä hän antoi ja hessu siihen, että "Mul ei o kyllä mitää aavistusta mikä on postimerkki?" Misä nee sit o? Kerroin sitten hessulle lyhyen oppimäärän postimerkeistä ja priority tarroista ja siitä mitä ne maksaa ja missä niitä siitä kassalta yleensä on löytynyt.
Herra oli kovasti kiitollinen, hessukin väitti olevansa. Pikkumatruusi katsoi äitiä sillai, että oo hiljaa ja mennään jo :)
Ja pikkumatruusi toivottavasti tulee oppimaan, mitä ovat postimerkit.
perjantai 28. kesäkuuta 2013
torstai 27. kesäkuuta 2013
Parempiakin päiviä on nähty
Meidän päivässä ei tällä kertaa sitä arjen luksusta tai mitään harmoniaa ole näkynyt. Ajattelin nyt kuitenkin julkaista tätä ikävämpääkin vauvaperheen arkea. Ja yhtään kuvaa on tästä aiheesta turha odottaa....
Pikkumatruusi päätti viime yönä klo 00, että enään ei muuten nukuta. Ei tässä asunnossa eikä naapureissakaan. Minä olen hereillä ja haluan leikkimään, kiitos. Äiti oli eri mieltä ja siitäkös riita aikaiseksi saatiin. On se hyvä, että on neidillä sisua ja omaa tahtoa. Välillä (etenkin öisin) toivoisi, että sitä kuitenkin olisi aavistus vähemmän. Itkupotkuraivareista selvittiin siinä 01 aikoihin, sitten on neljä tuntia hyräilty, laulettu, hyssytelty, silitelty, tarinoitu ja hierottu jalkapohjia. Tästä huolimatta aamu alkoi kuten normaalisti, kello seitsemän. Ylös vaan ja pesulle, aamupalalle ja leikkimään. Ihan pikkuisen oli äidillä silmät ristissä. I H A N pikkuisen.
Luonnollisesti juuri tähän aamuun sitten se pakollinen meno, neuvola. Äiti ei ollut vielä neuvolan parkkiksellakaan ihan varma, oliko muistanut vaihtaa yöpuvun johonkin säädyllisempään. Ilmeisesti oli, kun ei kukaan ole vielä perään soitellut.
Mitään kolikoita ei todellakaan ollut huomannut kotoa ottaa mukaan. Jostakin auton kätköistä löytyi 50 senttinen, jeeeee, tällä saadaan tunti, muistan ajatelleeni. Pikkumatruusi kainaloon ja automaatille. Ja tietenkin, siis tietenkin, se ainokainen kolikko piti sitten tiputtaa. Ja tietenkin siinä automaatin alla kasvaa joku puska jotain vihreetä mihin on pienen kolikon hyvä piiloutua. Sen verran oli ajatus kohmeessa, etten tajunnut niitä vihreitä nokkosiksi ennen kuin olin siellä jo kyynerpäätä myöden. Ei ollut kivaa, ei tosiaankaan. Kauniit valkoiset patit koristaa meitsin kättä, komeilkaa te muut vaan rusketuksella, me ollaan vähän eksoottisempia.
Eihän se ilo tähän loppunut. Neuvolassa oli YLLÄTTÄEN tuplabuukkaus. Ei kiristänyt muuten yhtään. Mehän siinä tietysti saatiin sitten odotella. Kaiken kruunuksi neidin paino on jäänyt taas lisää käyristä. Pikkumatruusi syö nyt sitten lääkärin määräyksestä kolme teelusikkaa rypsiöljyä päivässä sapuskoidensa lisäksi. Koita siinä sanoa, että tyttö saa kyllä ruokaa ihan niin paljon kuin vaan vähänkin saadaan se syömään. Superäitifiilis.
Onneksi pikkumatruusi on ollut hyvällä tuulella koko päivän. Tuolla se nyt nukkuu päikkyjä Kapun kanssa, äidin muru. Ja eikös huomenna ole jo perjantai? Paremmalla potkulla siis viikonloppuun, toivottavasti :)
Pikkumatruusi päätti viime yönä klo 00, että enään ei muuten nukuta. Ei tässä asunnossa eikä naapureissakaan. Minä olen hereillä ja haluan leikkimään, kiitos. Äiti oli eri mieltä ja siitäkös riita aikaiseksi saatiin. On se hyvä, että on neidillä sisua ja omaa tahtoa. Välillä (etenkin öisin) toivoisi, että sitä kuitenkin olisi aavistus vähemmän. Itkupotkuraivareista selvittiin siinä 01 aikoihin, sitten on neljä tuntia hyräilty, laulettu, hyssytelty, silitelty, tarinoitu ja hierottu jalkapohjia. Tästä huolimatta aamu alkoi kuten normaalisti, kello seitsemän. Ylös vaan ja pesulle, aamupalalle ja leikkimään. Ihan pikkuisen oli äidillä silmät ristissä. I H A N pikkuisen.
Luonnollisesti juuri tähän aamuun sitten se pakollinen meno, neuvola. Äiti ei ollut vielä neuvolan parkkiksellakaan ihan varma, oliko muistanut vaihtaa yöpuvun johonkin säädyllisempään. Ilmeisesti oli, kun ei kukaan ole vielä perään soitellut.
Mitään kolikoita ei todellakaan ollut huomannut kotoa ottaa mukaan. Jostakin auton kätköistä löytyi 50 senttinen, jeeeee, tällä saadaan tunti, muistan ajatelleeni. Pikkumatruusi kainaloon ja automaatille. Ja tietenkin, siis tietenkin, se ainokainen kolikko piti sitten tiputtaa. Ja tietenkin siinä automaatin alla kasvaa joku puska jotain vihreetä mihin on pienen kolikon hyvä piiloutua. Sen verran oli ajatus kohmeessa, etten tajunnut niitä vihreitä nokkosiksi ennen kuin olin siellä jo kyynerpäätä myöden. Ei ollut kivaa, ei tosiaankaan. Kauniit valkoiset patit koristaa meitsin kättä, komeilkaa te muut vaan rusketuksella, me ollaan vähän eksoottisempia.
Eihän se ilo tähän loppunut. Neuvolassa oli YLLÄTTÄEN tuplabuukkaus. Ei kiristänyt muuten yhtään. Mehän siinä tietysti saatiin sitten odotella. Kaiken kruunuksi neidin paino on jäänyt taas lisää käyristä. Pikkumatruusi syö nyt sitten lääkärin määräyksestä kolme teelusikkaa rypsiöljyä päivässä sapuskoidensa lisäksi. Koita siinä sanoa, että tyttö saa kyllä ruokaa ihan niin paljon kuin vaan vähänkin saadaan se syömään. Superäitifiilis.
Onneksi pikkumatruusi on ollut hyvällä tuulella koko päivän. Tuolla se nyt nukkuu päikkyjä Kapun kanssa, äidin muru. Ja eikös huomenna ole jo perjantai? Paremmalla potkulla siis viikonloppuun, toivottavasti :)
maanantai 24. kesäkuuta 2013
Hyvää juhannuksen jälkeistä aikaa!
Ihana juhannusviikonloppu takana. Sää oli suosiollinen ja juhlinta juurikin niin leppoisaa kuin saattoi toivoa.
Sitä onnistui jopa unohtamaan harmituksen siitä, ettei päässyt merelle perinteiden mukaisesti :)
Aattona startattiin jo aamusta ja siirryttiin tavaravuoren kanssa pikkumatruusin serkkujen luokse. Saunottiin ihanat kaksi tuntia järven rannalla. Pikkumatruusi oli saunassa elämänsä ensimmäistä kertaa. Ekalla yrittämällä ei ihan napannut, mutta uimisen jälkeen olikin jo kivaa lämmitellä hetki saunassa. Lauteille ei neiti kyllä vielä päässyt, joutui tyytymään äidin sylipaikkaan lattialla tallustellen. Vesi oli sopivan raikasta ja viisi vuotias serkkupoika piti koko seurueen nauravana. Merihirviö leikit oli ihan parhaita.
Saunan jälkeen kelpasi vielä terassilla nauttia kylmästä saunajuomasta, ja rauhallisesta järvimaisemasta.
Onneksi päätettiin grillata pääateria vasta saunareissun jälkeen, sen verran iso satsi tuli meinaan tankattua. Kapu oli noudattanut perinteitä ja valmistellut itselleen rimpsuluut mukaan, minun oli pakko saada pekoni herkkusieniä. Lapset grillasivat jälkkäriksi vielä vaahtokarkkeja. Niin, ja ennen sitä saunareissua oli pakko täyttää massu Jennin leipomalla superhyperherkullisella mansikkakakulla.
Paljon tuli häärättyä ja illan päätteeksi pelattua vielä mölkkyturneekin. Ei mennyt heitot ihan kohdilleen, taisi olla liian vähän dopingia veressä. Kiitokset kuitenkin serkkulandiaan - ja niille halikkolaisille myös- oli oikein mukava juhannusaatto :)
Juhannuspäivänä ajeltiin vielä vähän pidemmälle saaristoon, mökille mamman passattavaksi. Mamma ottikin pikkumatruusin hoteisiinsa ja päästi vanhemmat rauhassa saunomaan. Mökin isäntä taikoi jostain vielä tuoreen vihdankin lauteille mukaan, LUKSUSTA!! Kotiinviemisinä paitsi hyvä mieli ja kivat muistot, niin pakkaseen talven varalle raparperiä. Harmi ettei sieltä naapurisaaresta saatu vieraita, se olisi ollut tervetullut juhannus ylläri.
Sunnuntaina ehdittiin vielä nauttimaan kesästä Airistolle. Sinne oli rantautunut juhannuksesta merellä nauttineet veneilijät, pappa ja maippi. Terassilounaaksi pitsaa ja burgereita hyvällä juomalla höystettynä, jälkkäriksi uimaan :) Tosin uimaan uskalsivat vain tytöt... Pikkumatruusia ei meinannut vedestä pois saadakaan, niin kivaa oli siellä läiskytellä ja kummastella muita läiskyttelijöitä.
Kyllä tämä viikonloppu kantaa taas eteenpäin!!
Sitä onnistui jopa unohtamaan harmituksen siitä, ettei päässyt merelle perinteiden mukaisesti :)
Aattona startattiin jo aamusta ja siirryttiin tavaravuoren kanssa pikkumatruusin serkkujen luokse. Saunottiin ihanat kaksi tuntia järven rannalla. Pikkumatruusi oli saunassa elämänsä ensimmäistä kertaa. Ekalla yrittämällä ei ihan napannut, mutta uimisen jälkeen olikin jo kivaa lämmitellä hetki saunassa. Lauteille ei neiti kyllä vielä päässyt, joutui tyytymään äidin sylipaikkaan lattialla tallustellen. Vesi oli sopivan raikasta ja viisi vuotias serkkupoika piti koko seurueen nauravana. Merihirviö leikit oli ihan parhaita.
Saunan jälkeen kelpasi vielä terassilla nauttia kylmästä saunajuomasta, ja rauhallisesta järvimaisemasta.
Onneksi päätettiin grillata pääateria vasta saunareissun jälkeen, sen verran iso satsi tuli meinaan tankattua. Kapu oli noudattanut perinteitä ja valmistellut itselleen rimpsuluut mukaan, minun oli pakko saada pekoni herkkusieniä. Lapset grillasivat jälkkäriksi vielä vaahtokarkkeja. Niin, ja ennen sitä saunareissua oli pakko täyttää massu Jennin leipomalla superhyperherkullisella mansikkakakulla.
Paljon tuli häärättyä ja illan päätteeksi pelattua vielä mölkkyturneekin. Ei mennyt heitot ihan kohdilleen, taisi olla liian vähän dopingia veressä. Kiitokset kuitenkin serkkulandiaan - ja niille halikkolaisille myös- oli oikein mukava juhannusaatto :)
Juhannuspäivänä ajeltiin vielä vähän pidemmälle saaristoon, mökille mamman passattavaksi. Mamma ottikin pikkumatruusin hoteisiinsa ja päästi vanhemmat rauhassa saunomaan. Mökin isäntä taikoi jostain vielä tuoreen vihdankin lauteille mukaan, LUKSUSTA!! Kotiinviemisinä paitsi hyvä mieli ja kivat muistot, niin pakkaseen talven varalle raparperiä. Harmi ettei sieltä naapurisaaresta saatu vieraita, se olisi ollut tervetullut juhannus ylläri.
Sunnuntaina ehdittiin vielä nauttimaan kesästä Airistolle. Sinne oli rantautunut juhannuksesta merellä nauttineet veneilijät, pappa ja maippi. Terassilounaaksi pitsaa ja burgereita hyvällä juomalla höystettynä, jälkkäriksi uimaan :) Tosin uimaan uskalsivat vain tytöt... Pikkumatruusia ei meinannut vedestä pois saadakaan, niin kivaa oli siellä läiskytellä ja kummastella muita läiskyttelijöitä.
Kyllä tämä viikonloppu kantaa taas eteenpäin!!
tiistai 18. kesäkuuta 2013
Keskikesän juhlaa odotellessa
Kohta se tulee, juhannus!!!!
Vettä on toivottavasti ainoastaan meressä ja järvessä, välillä lasissakin. Ainakin juuri nyt näyttää sää kovasti lupaavalta.
Veneilemään ei tänä jussina päästä.
Tässä asiaa pohdittuani taidan joutua toteamaan, että ensimmäinen juhannus K Y M M E N E E N vuoteen kun ei olla vesillä.
Onneksi kuitenkin päästään veden äärelle saunomaan, uimaan ja grillaamaan. Ja ihan huippu seurassakin vielä!
Huomenna kauppareissulle, torstaina pakataan ja sitten juhlitaan.
Vettä on toivottavasti ainoastaan meressä ja järvessä, välillä lasissakin. Ainakin juuri nyt näyttää sää kovasti lupaavalta.
Veneilemään ei tänä jussina päästä.
Tässä asiaa pohdittuani taidan joutua toteamaan, että ensimmäinen juhannus K Y M M E N E E N vuoteen kun ei olla vesillä.
Onneksi kuitenkin päästään veden äärelle saunomaan, uimaan ja grillaamaan. Ja ihan huippu seurassakin vielä!
Huomenna kauppareissulle, torstaina pakataan ja sitten juhlitaan.
lauantai 15. kesäkuuta 2013
Viikkokatsaus
Vauhdikkaasti etenemään oppinut pikkumatruusi pitää äidin niin kiireisenä, ettei muka tahdo ennättää kirjoitella kuulumisia. Kovin yrittää jo kontata mokoma, toistaiseksi etenemistä voi vielä kuitenkin kutsua ryömimiseksi. Mikä parasta, tyttö pitää hirmuisesti vedestä!! Polskuttelu kapun hankkimassa pinkissä uima-altaassa on superkivaa, kuten myös varpaiden uittaminen merenrannassa.
Viime sunnuntaina nautittiin koko perheen voimin auringosta Ruissalon kylpylän ympäristössä. Terassilounas oli mitä maittavin -kiitos kapu- ja pikkumatruusi oli erityisen kiinnostunut rannalla taapertavista hanhivauvoista. Hienosti viihtyi ja hihkui vaunuissaan hanhiperheiden touhuja katsellen, vanhukset sai sulatella lounastaan rannalla kaikessa rauhassa.
Sadepäivien iloksi tuli siivottua pikkumatruusin vaatekaappia. Tuli hymy huulille tehdessäni aika ihanan löydön. Sarjassa DIY. On äiti ollut kyllä kaukaa viisas, hyvä minä! Joskus yläkoulu aikana ommeltiin lastenvaatteita, ja mitä minä olenkaan ommellut ja jopa säästänyt sen tänne asti :) No kovasti merelliset pöksytpä tietenkin, ovat nyt ihan sopivat ja otetaan heti käyttöön! Pitsisukat ja puserot kaveriksi, niin kyllä kelpaa pikkumatruusin rantapuistossa käydä keinumassa.
Viime sunnuntaina nautittiin koko perheen voimin auringosta Ruissalon kylpylän ympäristössä. Terassilounas oli mitä maittavin -kiitos kapu- ja pikkumatruusi oli erityisen kiinnostunut rannalla taapertavista hanhivauvoista. Hienosti viihtyi ja hihkui vaunuissaan hanhiperheiden touhuja katsellen, vanhukset sai sulatella lounastaan rannalla kaikessa rauhassa.
Sadepäivien iloksi tuli siivottua pikkumatruusin vaatekaappia. Tuli hymy huulille tehdessäni aika ihanan löydön. Sarjassa DIY. On äiti ollut kyllä kaukaa viisas, hyvä minä! Joskus yläkoulu aikana ommeltiin lastenvaatteita, ja mitä minä olenkaan ommellut ja jopa säästänyt sen tänne asti :) No kovasti merelliset pöksytpä tietenkin, ovat nyt ihan sopivat ja otetaan heti käyttöön! Pitsisukat ja puserot kaveriksi, niin kyllä kelpaa pikkumatruusin rantapuistossa käydä keinumassa.
maanantai 3. kesäkuuta 2013
Kesän paras päivä?
Voiko sunnuntai enää väsyneemmin alkaa...
Iso, Paha amppari herätti koko perheen klo 03:00. Pikkumatruusi ja kapu uskalsivat nukkua metsästyksestä toivuttuaan, mutta äiskällä taisi ainakin toinen korva ja silmä jäädä vahtiin.
Aamulla silmät ristissä tiedustelin, että mitäs sitä tänään tehtäisiin? -Njaanh, en tiiä. Katteellaan ny. Ei kai sitä mitään kummallista.
Puhelin pärähti soimaan kesken aamupalan ja ilmoitin pikkumatruusille, että pappa soittaa. JEEE, saadaanko me vieraita!!? Ei saatu vieraita!! PAPPA KUTSUI MEIDÄT MERELLE RETKELLE!!
V E N E E L L Ä!!!
Jostain kumman syystä se väsymys unohtui per heti ja alkoi pikkumatruusin tavarat lennellä vauhdilla laukkuun :) Ja päälle tietysti se henkarissa odottanut messuhankinta. Superia.
Ihan mahtavan paatin olivat ostaneet. Ei vanhassakaan tosin mitään vikaa ollut. Aurinkoa ja lämpöä riitti eikä aallokkokaan kiusannut. Hymy korvissa, tukka tuulesta solmussa ja suolavesi pärskeitä nassussa nautittiin joka sekunnista! Kajuutan puolella ei malttanut kuin piipahtaa :) Pappa ajelutti pikkumatruusin äidin lemppari paikkaan, Högsåraan. Maailman parhaalla hiekkarannalla uitettiin varpaita, myös niitä kaikkein pienimpiä. Maippi oli pakannut evääksi pullaa, melonia ja torpparinleipiä. Maistui. Eikä pikkumatruusikaan (aamulla ostettuun) pelastusliiviinsä totuttuaan tuntunut olostansa valittavan. Päinvastoin. Merikelpoinen vauva siis, Kapulle muistutukseksi ;) Liivit oli kokoa 3- 15 kg. Meidän 8 kiloisen kaverimme nenä tuli juuri näkyviin, en tiedä miten se 3 kiloinen olisi selviytynyt...
Takaisinkin oli vaan lähdettävä, pienimmäinen nukahti äidin syliin heti moottorin käynnistyessä. Ja ne maisemat!! Tätä oli niiiiiiiiiiin kaivattu! Ihanaa, kiitos pappa, saattoi olla kesän paras päivä!!
Iso, Paha amppari herätti koko perheen klo 03:00. Pikkumatruusi ja kapu uskalsivat nukkua metsästyksestä toivuttuaan, mutta äiskällä taisi ainakin toinen korva ja silmä jäädä vahtiin.
Aamulla silmät ristissä tiedustelin, että mitäs sitä tänään tehtäisiin? -Njaanh, en tiiä. Katteellaan ny. Ei kai sitä mitään kummallista.
Puhelin pärähti soimaan kesken aamupalan ja ilmoitin pikkumatruusille, että pappa soittaa. JEEE, saadaanko me vieraita!!? Ei saatu vieraita!! PAPPA KUTSUI MEIDÄT MERELLE RETKELLE!!
V E N E E L L Ä!!!
Jostain kumman syystä se väsymys unohtui per heti ja alkoi pikkumatruusin tavarat lennellä vauhdilla laukkuun :) Ja päälle tietysti se henkarissa odottanut messuhankinta. Superia.
Ihan mahtavan paatin olivat ostaneet. Ei vanhassakaan tosin mitään vikaa ollut. Aurinkoa ja lämpöä riitti eikä aallokkokaan kiusannut. Hymy korvissa, tukka tuulesta solmussa ja suolavesi pärskeitä nassussa nautittiin joka sekunnista! Kajuutan puolella ei malttanut kuin piipahtaa :) Pappa ajelutti pikkumatruusin äidin lemppari paikkaan, Högsåraan. Maailman parhaalla hiekkarannalla uitettiin varpaita, myös niitä kaikkein pienimpiä. Maippi oli pakannut evääksi pullaa, melonia ja torpparinleipiä. Maistui. Eikä pikkumatruusikaan (aamulla ostettuun) pelastusliiviinsä totuttuaan tuntunut olostansa valittavan. Päinvastoin. Merikelpoinen vauva siis, Kapulle muistutukseksi ;) Liivit oli kokoa 3- 15 kg. Meidän 8 kiloisen kaverimme nenä tuli juuri näkyviin, en tiedä miten se 3 kiloinen olisi selviytynyt...
Takaisinkin oli vaan lähdettävä, pienimmäinen nukahti äidin syliin heti moottorin käynnistyessä. Ja ne maisemat!! Tätä oli niiiiiiiiiiin kaivattu! Ihanaa, kiitos pappa, saattoi olla kesän paras päivä!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)