Meidän päivässä ei tällä kertaa sitä arjen luksusta tai mitään harmoniaa ole näkynyt. Ajattelin nyt kuitenkin julkaista tätä ikävämpääkin vauvaperheen arkea. Ja yhtään kuvaa on tästä aiheesta turha odottaa....
Pikkumatruusi päätti viime yönä klo 00, että enään ei muuten nukuta. Ei tässä asunnossa eikä naapureissakaan. Minä olen hereillä ja haluan leikkimään, kiitos. Äiti oli eri mieltä ja siitäkös riita aikaiseksi saatiin. On se hyvä, että on neidillä sisua ja omaa tahtoa. Välillä (etenkin öisin) toivoisi, että sitä kuitenkin olisi aavistus vähemmän. Itkupotkuraivareista selvittiin siinä 01 aikoihin, sitten on neljä tuntia hyräilty, laulettu, hyssytelty, silitelty, tarinoitu ja hierottu jalkapohjia. Tästä huolimatta aamu alkoi kuten normaalisti, kello seitsemän. Ylös vaan ja pesulle, aamupalalle ja leikkimään. Ihan pikkuisen oli äidillä silmät ristissä. I H A N pikkuisen.
Luonnollisesti juuri tähän aamuun sitten se pakollinen meno, neuvola. Äiti ei ollut vielä neuvolan parkkiksellakaan ihan varma, oliko muistanut vaihtaa yöpuvun johonkin säädyllisempään. Ilmeisesti oli, kun ei kukaan ole vielä perään soitellut.
Mitään kolikoita ei todellakaan ollut huomannut kotoa ottaa mukaan. Jostakin auton kätköistä löytyi 50 senttinen, jeeeee, tällä saadaan tunti, muistan ajatelleeni. Pikkumatruusi kainaloon ja automaatille. Ja tietenkin, siis tietenkin, se ainokainen kolikko piti sitten tiputtaa. Ja tietenkin siinä automaatin alla kasvaa joku puska jotain vihreetä mihin on pienen kolikon hyvä piiloutua. Sen verran oli ajatus kohmeessa, etten tajunnut niitä vihreitä nokkosiksi ennen kuin olin siellä jo kyynerpäätä myöden. Ei ollut kivaa, ei tosiaankaan. Kauniit valkoiset patit koristaa meitsin kättä, komeilkaa te muut vaan rusketuksella, me ollaan vähän eksoottisempia.
Eihän se ilo tähän loppunut. Neuvolassa oli YLLÄTTÄEN tuplabuukkaus. Ei kiristänyt muuten yhtään. Mehän siinä tietysti saatiin sitten odotella. Kaiken kruunuksi neidin paino on jäänyt taas lisää käyristä. Pikkumatruusi syö nyt sitten lääkärin määräyksestä kolme teelusikkaa rypsiöljyä päivässä sapuskoidensa lisäksi. Koita siinä sanoa, että tyttö saa kyllä ruokaa ihan niin paljon kuin vaan vähänkin saadaan se syömään. Superäitifiilis.
Onneksi pikkumatruusi on ollut hyvällä tuulella koko päivän. Tuolla se nyt nukkuu päikkyjä Kapun kanssa, äidin muru. Ja eikös huomenna ole jo perjantai? Paremmalla potkulla siis viikonloppuun, toivottavasti :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti