"maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, mi hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa..."

Meillä taitaa olla kyselykausi parhaimmillaan. Pikkumatruusin 3 vuotis synttärit on nyt juhlittu, neljään kertaan. Viimeisimmät bileet olivat neidin kavereille.

Pikkumatruusin palaute äidille kemuista kuului; kakku oli hieno ja mulla oli kivaa. Nyt voi äiti hyvillä mielin siirtyäkin sitten joulun suunnittelemiseen.

Kiitos kaikille neitiä muistaneille!
Valokuvaus on vasta tuloillaan, joten postia joudutte vielä muutaman viikon odottelemaan.

Tässä vähän tunnelmia kaverikemuista.

mökkihaaveita

Tahdon.


En kuitenkaan mitään sen vakavampaa, kuin oman mökin pikkumatruusille. Niin täydellinen sinne maalle metsän reunaan. Kapulle on haaste heitetty, saas nähdä tartuuko herra siihen :)

Meillä asuu innokas sisustaja.
Ei, se ei ole ylityöllistetty allekirjoittanut vaan pikkumatruusi. Neidin lempipuuhaa on Hiirulan perheen talon järjesteleminen. Ihan huippua seurailla, kuinka innokkaasti pienet sormet sovittelevat huonekaluja ja tavaroita eri paikkoihin. Selostus on myös mainitsemisen arvoista.


Piipahdimme viikonloppuna neljässä polvessa messuilla tekemässä uusia hankintoja Hiirulan perheelle. Voi sitä onnea, kun sai illalla esitellä Kapulle, mitä kaikkea uutta hiiret olivat saaneet :)

Hiirulan perheen ostoskassista löytyi hammastahnaa, reikäleipää, kalaa, vehnäjauhoja sekä sipsejä. Nyt Hiirulan perheen ei kuulemma tarvitse enää pelätä hammaspeikkoja.

Pääsiäiseksi pitäisi vielä askarrella noille miniasukkaille pajunoksia ja suklaamunia, siinä vähän haastetta allekirjoittaneelle.

Tunnollinen työntekijä sairastaa aina lomalla. Tietenkin.
Meillä vietettiin joulu ja alkuvuosi molempien naisten sairastaessa. Onneksi Kapu oli terve ja jaksoi hoitaa tyttöjään :)

Sen verran sisukkaita tapauksia ollaan pikku matruusin kanssa kumpainenkin, että vuodepotilaiksi ei toki jääty. Ehkä juuri siistä syystä tauti vaan kesti ja kesti.

Nautimme joulusta ja vuoden vaihteesta ihan täysillä, vaikka nenäliinoja kuluikin monta pakettia.

Joulupukki oli ihan parasta, jos matruusilta kysytään. Vieläkin lähes päivittäin muistetaan kertoa, kuinka jännittävää oli päästä joulupukin syliin.

Itse olisin mieluusti jäänyt pohjoiseen. Toivottavasti päästään sinne taas seuraavana jouluna!

Koko perheen voimin valloitettiin laskettelurinteet, pulkkamäet, lumilinnat, porotilat ja kaikki muut ihanat paikat :)

Toivottavasti saadaan tänne eteläänkin vielä vähän lunta, edes laskiaiseksi!

Mihin se kesä meni? Miten tässä taas kävi näin?

Miksi ihmisellä on aina kiire?

Niin vaan löysin itseni jo kuuntelemasta joululauluja ja vaihtamasta sisustustyynyjä talvikuosiin. Kyllä sitä toivoisi välillä (tai aina) voivansa hetkeksi pysäyttää kalenterin ja kellot.
Sen voisi tehdä vaikka heti, niin kiva viikonloppu on pikkumatruusin kanssa takana. Kapu ei valitettavasti päässyt siitä nauttimaan, vaan ahkeroi töissä koko viikonlopun.

Pelottaa jo valmiiksi, miten ensi viikosta taas selvitään.
Toivottavasti paremmin kuin lähimuistista löytyvistä.
En toivoisi enää aamua, jona Kapu ottaa vahingossa minunkin auton avaimeni ja suuntaa töihin runsaan tunnin ajomatkan päähän. Aamua, kun molemmista puhelimista on akku loppu. Aamua, jolloin Kapun auto hajoaa, kun tulee palauttamaan niitä avaimia. Aamua, kun pikkumatruusi päättää, että mitkään vaatteet eivät kelpaa ja mihinkään ei lähdetä.

Tai aamua, jolloin huomaan tarhassa tuoneeni rakkaimpani sinne ilman kenkiä. En toivoisi myöskään aamua, jolloin seison ruokalan jonossa puurolautasen kanssa ja huomaan jättäneeni kotiin paitsi kukkaron, niin myös puhelimen ja avaimet.

Paremmalla onnella ensi viikkoon. Taas ollaan onneksi vähän lähempänä joululomaa!

Josko sitten vaikka ehtisi tavata/tavoittaa rakkaita ihmisiä.

Merellisissä tunnelmissa

Tänä kesänä on saatu nauttia aivan mahtavista veneilysäistä. Mekin olemme onneksemme päässeet muutaman kerran vesille.

Parhaat maisemat on nähty Uudenkaupungin saaristossa, kiitos Jussille kivasta päivästä. Jännin veneilyreitti on löydetty vain muutaman minuutin ajomatkan päässä mökiltä. Laa-joen varrella saimme nauttia lehmien ihailusta, siinä ja siinä kumman pikkumatruusi rankkasi tämän reissun ykkösjutuksi: lehmät vai kyläkaupalla nautitun jäätelön :)

Ja mikä parasta, vielä on kesää jäljellä!

Tee se itse

Otsikko kuvaa loistavasti tämän hetken arkea. Koko perheellä on hirmuinen tee se itse-meininki.
Maalla allekirjoittanut on "tehnyt" kukkatelineitä ja istutuksia, kapu kaikkea oikeasti hyödyllistä.
Kohta pääsee tekemään mehua, marjat alkavat näyttää jo lähes kypsiltä. Pakkanen on jo pullollaan mansikoita, ensi viikonlopun jälkeen loput kolot on toivottavasti täytetty mustikoilla.

                                                     

Perheen pienimmäisellä vasta onkin tee se itse-kausi.
Pikkumatruusi haluaa tehdä itse aivan kaiken. Kaiken.

Lopputulos ei aina mene ihan nappiin, mutta hei, eihän se aina mene meillä aikuisillakaan :)