Ihana viikonloppu maalla meni taas hurjan nopeasti.

Paljon saatiin aikaiseksikin, siitä iso kiitos papalle ja maipille!

Nyt on pikkumökki sisustettu ja siellä on hyvä yöpyä ja pitää sadetta. (No, verhot vielä puuttuu.) Papan ja kapun kokoama laverikin kesti yöpymisen. Sauna saatiin käyttökuntoon ja löylyt testattua. Täysi kymppi! Ehkä ensi viikonloppuna saadaan vesi kaivosta saunaan jo kantamatta, sen verran pitkälle pojat saivat jo nekin työt.

Rakkaan pikkumatruusin ehdoilla kun touhutaan, niin kovin hitaasti asiat edistyvät "kolmestaan". Toinen leikkii ja toinen ahkeroi. Mutta kivaa on, se on tärkeintä.

Pikkumatruusin mielestä tärkeimmät työt mökillä ovat ruohon leikkaaminen ja lehmien katsominen.

 


Kapun ykkös juttu on saunan ja kaivon kunnostaminen

kun itse haluan saada raivattua ne tärkeimmät polut ja kauneimmat piha-alueet.

Hiljaa hyvä tulee!

Huomenna mennään pikkumatruusin kanssa aamusta puutarhamyymälään ja iltapäivällä toivottavasti päästään kukkien istutus puuhiin.

Miten innoissaan sitä ihminen voikaan olla päästessään tekemään haaveistaan totta :)

Meillä on koko juhannus niitetty heinää, ajettu nurmikkoa, tyhjennetty ja pesty kaivoa, perattu perennapenkkejä, haravoitu lehtiä, kuskattu kottikärryillä risuja, sahattu kaatuneita puita, katkottu oksasaksilla kulkureiteiltä oksia, grillattu, naurettu vesikelloja käsissä, kummasteltu naapurin isännän ylämaan karjaa, kuunneltu linnun laulua ja ihasteltu kimaltelevaa merta.

Mikä parasta, viikonloppuna päästään tekemään sitä lisää ja lisää ja lisää.

Parin viikon päästä toivottavasti testataan jo löylyjä. Loppukesästä toivottavasti kerätään puutarhasta marjoja. Ensi keväänä toivottavasti istutetaan pellolle perunoita, mansikoita ja paljon muuta! Ehkä ollaan lomalla koko kesä, ehkä otetaan pikkumatruusin iloksi (ja äidin) pari kesäkanaa pihaa kuoputtamaan.

Ihan mahtavaa olla taas maalla!

Pikkumatruusi onnistui kyllä säikäyttämään äidin oikein kunnolla. Tyttö jäi pellon reunalle odottamaan, kun menin tyhjentämään kottikärryjä. Huusi sitten metsään osoittaen: "äiti, iso karhu!" Erittäin nopsaan pääsin ryteiköstä takaisin ja pyysin näyttämään, missä se karhu on. Pikkumatruusi osoitti uudestaan samaan suuntaan, mutta nyt todettiinkin enää vain "äiti, pieni orava". Huh, sen näin itsekin, sitä karhua toivottavasti ei koskaan siellä ollutkaan :)

Prinsessan valtakunta

Tänään kurkistetaan meidän prinsessan valtakuntaan. 
Siellä on viihdytty mainiosti, yksin ja koko perheen voimin.

Prinsessa tarvitsee tietenkin oman linnan.

Pikkumatruusi toivoi (vai oliko se äiti) linnasta kaksikerroksista. Kapu toteutti toiveen ja linnasta tuli vielä parempi kuin osasimme pikkumatruusin kanssa edes odottaa. Yläkertaan vievät rappuset vielä puuttuvat, turvallisuus syistä. Vähän myöhemmin sitten.

Kun prinsessaleikit on leikitty, voi välillä pysähtyä vaikka keinumaan.

Illan saapuessa luovutaan töppösistä, laitetaan nallelle valo ja keitetään äidille ja isälle iltapuuroa.

                                                       

Niin allekirjoitan toteamuksen, " koti on siellä missä sydän on".