loppukesän punaiset fiilikset

                         

 

                          

Eväitä mukaan ja pihalle. Vielä päästään nauttimaan lämpimästä, aurinkoisesta päivästä! I H A N A A :)

Bahamalle vai Paraisille?

Sunnuntaiksi saatiin oikein kunnon hellepäivä, ihanaa! Me päätimme viettää päivän Paraisilla. Startattiin matkaan pikkumatruusin lounaan jälkeen, eli meidän isompien aamupalan jälkeen :)

Menomatkalla käytiin ihastelemassa vähän taloja, paikoissa joista on veneellä ajettu ohitse monen monta kertaa. Löydettiin uusi suosikkipaikka, Rövarholm. Kuin suoraan satukirjasta! Valitettavasti en kehdannut kuvata. Tarvittaisiin varmaan parikin 7 oikein lappua, jotta sinne voitaisiin muuttaa...

Perillä Paraisilla käytiin "sail in hesburgerilla". Niin monesti on siihenkin veneellä rantauduttu. Itse en muuten ole hampparia syönyt tätä ennen varmaan vuoteen. Ainakaan vuoteen. Hyvältä maistui! Jälkkäriksi käveltiin suntin toiseen päähän jäätelölle.

Koko iltapäivä leikittiin ja pulikoitiin uimarannalla. Pikkumatruusi ei olisi voinut enää yhtään onnellisempi olla!
Vesi oli muuten vielä todella lämmintä.

Tämä kuva selittänee otsikon :)

Merellä!

Meidän perhe oli tänään kolme kertaa merellä!! Kaksi kertaa lossilla ja kerran ihan veneellä. Soutuveneellä :)
Huisia!!

Käytiin mökkeilemässä mamman herkkujen äärellä ja testattiin myös mamman soutuvene. Toinen niistä. Hyvin pelitti, ei edes mitään airojen kitinää saatu kuulumaan. Kitinästä vastasi meidän oma pikkumatruusi. Pelastusliivit oli niiiiin ärsyttävät. Heti kun äiti keksi uittaa pikkumatruusin varpaita paatin reunan yli, niin soutelusta tulikin yllättäen kivaa.

Laiturilla oli poikia onkimassa ja näyttivät saavan jotain saalistakin. Allekirjoittanut kävi myös testaamassa lajia ja onnistui nappamaan kaksi ahventa. Siitä alla todistusaineistoa. Mökin isäntä oli aamulla saanut jättiläishauen, jota ihan aikuisten oikeesti kelpasi esitellä. Mä olen silti kovasti ylpeä omasta minisaaliistani.

ps. tuota haavia en tosiaan tarvinnut :)

Josko sitä vielä hetken polttelisi tuikkuja ennen peiton alle käpertymistä. Mutta vain hetken, aamulla taas kohti uusia seikkailuja!

Pikkumatruusi sisustaa...

Meillä (kuten varmaan muillakin lapsiperheillä) tuntuu tavarat vaihtavan paikkaa satoja kertoja päivässä. Vaikka miten on äiti valvomassa ja huolehtimassa, niin aina on jotain pikkumatruusin toimesta kadoksissa. Se on vaan niin käsittämätöntä, miten tuollainen alle metrin mittainen yltää IHAN JOKA PAIKKAAN. Kapu on alkanut kutsua neitiä Veikka Gustafssoniksi taidokkaan kiipeilyn seurauksena.

Omia sydänmentykytyksiä säästääkseni olen jo pakannut piiloon lähes kaiken irtotavaran. Meidän olohuoneesta löytyy enää yksi paikka, minne pikkumatruusi ei ylety / pääse kiipeämään. VIELÄ. Se paikka löytyy takan päältä.

Tältä takanpäällä näyttää nyt...

...tältä näytti ennen pikkumatruusin kiipeilytaitoja.

Mihinköhän sitä alkaisi pakata ja siirrellä keittiön kaappien sisältöä, vaatekaappien aarteita ja ja ja :)

Perinteinen Uiva

Pakkohan siellä oli taas käydä, Helsingin Uivassa. Kuten aina uivassa, satoi vettä. Ei haitannut, meillä oli asianmukaiset varusteet. Toinen toistaan komeimpia aluksia tarjolla, as allways. Predatorissa oli pakko käydä haaveilemassa. Omasta kokoluokasta nousi meidän mielestä ykkössijalle edelleen Flipperin uusin. Hankinnasta väännetään vielä kättä :)  Ja se siitä reissusta.

Tai ehkä on vielä pakko tunnustaa yksi asia.


Huoooooh. Tällä kertaa se oli sitten allekirjoittanut, joka onnistui järjestämään pientä tahatonta seikkailufiilistä reissuun. Yleensä se on Kapu, joka harrastaa tätä väärien osoitteiden tuomaa jännitystä. Pikkumatruusi aamulla jo ulkovaatteissa, äidillä silmissä aavistus unihiekkaa ja eteisessä lähtökuopissa kun Kapu toteaa ettei muistanut ottaa koneelta osoitetta navia varten. No äitihän sen sieltä näppärästi nopsaan kurkkaa, uivan etusivulta, sen kummemmin asiaan perehtymättä. Ja kyllä, ihmettelimme molemmat ääneen, että on kyllä nyt ihan kummallinen reitti, ei me ennen täältä olla ajeltu. Siinä sittten virastotalon pihalla äiti uudestaan sillä älyluurillaan surffailee katselemaan sitä osoitetta. Hiljakseen sitten Kapulle toteaa, että joo, uusi arvioitu saapumisaika siinä 19 minuutin kuluttua ;)

Olipas tehty hämy tuolla verkkosivuilla! Selvittiin onneksi huumorilla. Kävi muuten hyvin treenistä tuo Uiva, laitureille kun oli lastenrattailla pääsy kielletty. Pikkumatruusi oli siitä onnessaan, sai matkustaa vuorotellen Kapun ja äidin sylissä paatteja ihmettelemässä.

Pakko vielä sekin mainita, että kyllä toimii uudet POPin kuorivaatteet kuin unelma. Hyvä hankinta kaikille mini-ihmisille näihin olosuhteisiin! Täysin tyytyväinen, kuiva ja lämmin pikkumuru vaikka ilma oli mitä oli. Vaatteet tuntuu teknisistä ominaisuuksistaan huolimatta kuin collareilta. Pikkumatruusi liikkuu niissä ihan yhtä näppärästi ja nopeasti... :)

Lisätään nyt vielä samaan hengenvetoon kooste meidän muistakin kuluneen viikon shoppailuista. POPista tarttui mukaan myös käsineet. Testattu ja saatu pikkumatruusin hyväksyntä. Jostain muualta löytyi syyslapaset (kuivaan keliin) ja KOOkengästä tuiki tärkeät töppöset. On se hauskaa, miten kotiäidin shoppailut sisältävät aina lastentarvikkeita, vain ja ainoastaan. Ikeasta haettiin pikkumatruusille omia henkareita. Itse asiassa sieltä sai kyllä äitikin jotain. Sisustusblogit ovatkin jo kovasti hehkuttaneet Raision Ikean uutta paperiosastoa, ja tunnustan, toimii. Tuli hankittua paketointi tarpeistoa :)

festarifiiliksiä

No ei nyt ihan, mutta jotain sinne päin :)

Turussa sai nauttia koko sunnuntain auringosta ja lämmöstä. Ja mehän nautittiin! Pikkumatruusin lounaan jälkeen suuntasimme Kupittaan puistoon musapiknikille. Ja riemua riitti, etenkin pikkumatruusille.

Niin paljon katseltavaa ja kuunneltavaa. Neiti tanssi rattaissaan musiikin tahdissa kuin paraskin festarikävijä. Oli bändejä, sirkusesityksiä, pellehyppyjä ja tietysti jäätelöä. Ensi vuonna uudestaan, jos ei olla merellä...

 

Mestoilla kun oltiin, niin käytiin myös kiertämässä lintupuisto. Sinne oli ilmestynyt myös muutama nelijalkainen karvakaveri. Ihastuneita huokaisuja taisi päästä myös perheen vanhemmalta naiselta pikkuruisten tipujen tullessa vastaan :)

 

     

 

Siipiveikkoja

Voi käääääääk!!!!!!

Ensimmäinen reaktio tänään rantakävelyllä. Ne olivat palanneet meidän rantaan, hanhet. Sankoin joukoin tankkaamaan kupujaan. Sniff. Tämä ilmiö tarkoittanee sitä, että ovat mokomat tekemässä jo lähtöä lämpimämmille nurmikentille. Pakko kait se on hyväksyä, kesä alkaa pian olla lopuillaan. Täytyy nyt nauttia jokaisesta auringonsäteestä!!

 

Veneenomistajana en siivekkäistä omassa rannassa juuri digannut. Jätösten pesu paatin kannelta kun ei ollut mitenkään mielekästä. Nyt on kuitenkin pikkumatruusin kanssa ihan eri fiiliksillä siivekkäitä ihmettelemässä ja valitettavasti myös syöttämässä :)

Äksöniä

Meidän perhe on käynyt vuosien saatossa yhteensä kaksi kertaa sunnuntaina Paraisten portilla lounastamassa. Eikä muuten käy enää. Siis sunnuntaina. Paikassa ei ole mitään vikaa, päinvastoin. Sunnuntaisin siellä kuitenkin vallitsee villin lännen lait. Tosin hänelle, joka kaipaa kovasti äksöniä pyhäänsä, Paraisten portti on suositeltava vaihtoehto :) Maisemia ihailemaan sinne kannattaa suunnata jonain rauhallisempana arkipäivänä.

Viime kerralla oli jonoa terassille asti, kaikki pöydät siivoamatta, tarjoilijat juoksee ympäriinsä kuin päättömät kanat ja kaatuilee portaissa lautaset lentäen (onneksi ei laskeutunut aterimia kenenkään niskaan), joku alle metrin mittainen aika kirjaimellisesti syöksyy päin ovenkarmia. Niin pahasti, että tarvittiin ambulanssi paikkaamaan otsaa. HUH!!

Onneksi ei ollut meidän pikkumatruusi. Varoituksen sanana kaikille portilla vierailijoille; Siinä on oviaukossa sellainen metrin levyinen terassista 5 senttiä nostettu liuska. Hieno juttu, mutta ei järin smarttia peittää sitä reunojen yli matolla. Aikuisenkin oli kovasti haasteellista huomata moista piilotettua korkeuseroa, vauhdikkaalle taaperolle takuulla täysin mahdotonta.

Jos oli Lootholma muuttunut paljon vuodessa, niin oli Paraisten Porttikin. Terassin/laiturin laajennus oli valmistunut ja saunan yhteyteen ilmestynyt palju. Kyllä tännekin vielä veneellä tullaan...sitten joskus...jonain arkipäivänä...


Mammakin piipahti meillä sunnuntaina, toi taas purtavaa. Tällä kertaa mustaherukoita. Pikkumatruusi on urheana tyttönä maistellut marjoja muutaman kerrallaan söpön irvistyksen saattelemana. Kapu ei ole maistamiselle lämmennyt. Allekirjoittanut on sen sijaan herkutellut moisilla ihanuuksilla suurella ilolla. Viimeksi tänään aamulla imuroinnin jälkeen.

Kiisseliä, olkaa hyvät :)

Sveaborg

Taannoiselta Porvoon reissulta kotimatkalle lähdettäessä päätettiin poiketa Suomenlinnassa. Kapu väitti, ettei siellä olisi koskaan aikaisemmin edes käynyt. Netissä kovin huudeltiin, että paikassa on kovasti haasteellista kulkea lastenrattaiden kanssa. Toivottavasti tällaisesta ei ole kukaan pelästynyt, meillä ei ainakaan ollut mitään ongelmia. Tosin sellaiset kääntyvillä pikkupyörillä varustellut rattaat suosittelen jättämään kotiin, ne varmastikin kaivautuvat ihan mukavasti sinne mukulakivien väliin. City crossit neljällä isolla renkaalla toimi kuitenkin loistavasti, kuten aina!!

Päästiin samalla reissulla merellekin, moinen paikka kun sattuu olemaan saaressa :) Taitettiin venematka joukkoliikenteen lautalla, oli todella tilava ja helppokulkuinen. Yllätyksenä meille äiskä ja lastenvaunut pääsi matkaan ilmaiseksi. Kapukaan ei kovasti köyhtynyt omasta lipustaan, muistaakseni viisi euroa edestakaisin. Äiskä oli luonteelleen uskollisena piilottanut reppuun pikkumatruusille pelastusliivit. Kapu vähän naureskeli touhulle, mutta hei, niiiiiin monta kertaa on tänä kesänä ollut lautan törmäilyt otsikoissa. Onneksi liivejä ei kuitenkaan tarvittu, vaan lauttamatka sujui erinomaisesti.

Voin helposti suositella Suomenlinnaa myös lapsiperheille, löytyy uimarannat ja ravintolat  niiden tykkien ja muurien lisäksi. Kun pitää silmänsä auki, niin jänniä juttuja on joka puolella :) Eikä ne maisematkaan tosiaan mitään huonoja ole!